Tässä olen matkani alussa, paino 138kg.
Tässä olen pudottanut jo 20,8kg.
Siinä puolen vuoden
camppaamisen jälkeen olin pudottanut jo lähemmäs -20kg, jotenkin
alkoi tuntua, että muut huomaavat mutta minä en huomaa. Alkoi
vaivata miksi minä ite en näe muutosta itsessäni. Peilistä katsoo
edelleen se lihava, surullinen, masentunut minä? Puoliso tsemppasi
minua kovasti ja yritti myös lohduttaa kyllä sinäkin sen muutoksen
vielä huomaat. Varasin kuitenkin ohjaajalleni
mielenterveystoimistoon ajan. Pääsinkin juttelemaan ohjaajalleni,
joka valoi minuun uskoa ja sanoi: sinun muutosprosessi on ollut niin
hurjaa, että pääsi ei ole pysynyt tahdissa mukana, että pää
tulee hieman jälkijunassa. Joka kuullosti joltain osin hieman
huvittavalta, mutta järkevältä. Silloin aloimme myös puolison
kanssa puhua lapsista, me kun halusimme lisää lapsia, mutta en minä
ennen voinut koska olin niin suuri. Otin sitten kuitenkin selvää
lapsettomuusklinikalle pääsyn kriteereistä, sillä ensimmäinen
lapsemme on syntynyt inseminaatiolla, joten oli selvää, että
toinenkin tulee mahdollisesti samallalailla. Kun selvisi, että
tutkimuksiin edellytettiin 40 tai alle bmi:tä melkein muserruin
sillä oma bmi oli reippaasti yli 40, se antoi kuitenkin lisää ja
lisää motivaatio siihen, että nyt pudotan painoa kunnolla ja
lisäksi tuli myös liikunta. Aloin tekemään kävelylenkkejä,
poljin kuntopyörää kotona, tein kahvakuula harjoituksia ja lisäksi
tuli kuntosali. Nautin siitä, siitä tuli osa minun elämää vaikka
vihasinkin ennen liikuntaa yli kaiken. Nyt kun on menossa 10kk
campbridge ohjelmalla on pudotettuja kiloja ropissut pois jo -33kg,
joka on minulle aivan uskomaton saavutus ja nyt bmi:ni on jo alle 37.
olen niin sanoin kuvaamattoman onnellinen siitä, että olen
saavuttanut jotain näin uskomatonta joka alkuun tuntui
mahdottomalta. Valmentajani otatti viime käynnillä tavoitekuvat
jotka lähetti minulle myöhemmin sähköpostiin, kun näin ne kuvat
mitä on nyt ja oli silloin alkuun, minä purskahdin itkuun. Se oli
jotakin niin uskomatonta, nähdä minusta itsestä kaksi kuvaa
vierekkäin jotka ovat kuin yö ja päivä. Koin niin valtavan
tunnemyrkyn sinä päivänä, että ihmettelen sitä vielä tänäkin
päivänä. Toisessa kuvassa niin surullinen ja onneton ihminen ja
toisessa nauravan ja elämää rakastavan ihmisen. En aluksi osannut
käsittää sitä että siinä on sama ihminen vain paino on
eriluokkaa. Olenkin ottanut sen aloituskuvan itselleni
motivaattoriksi, että tuohon samaan en enää ikinä halua palata.
Valmentaja teki minusta myös onnistujatarinan campbridgen
virallisille nettisivuille josta voi käydä lyhyesti lukemassa minun
tarinaani olen siinä -29,2kg kevyempi. Asetimme kuitenkin
valemntajan kanssa tavoitteen, että pudotamme vielä toiset 30kg
mutta 10kg jaksoissa, sillä eihän sitä tiedä jos tässä välissä
tapahtuisi jotain niin ihanaa kun saisi toisen lapsen. Se on yksi
minun suurimmista unelmistani. Minä entinen pullukka, uskallan nyt
jopa unelmoida kun tiedän, että jos jonkin haaveen eteen tekee
hurjasti töitä sen voi myös saavuttaa. Minun masennukseni kulkee
edelleen mukanani mutta on lääkkeiden avulla pysynyt takaalalla,
eikä enää masennus vie minua vaan minä vien masennusta. Olenkin
aika ajoin pohtinut itsekseni, mikä laukaisi masennuksen ja tulin
siihen tulokseen, että silloin oli vain niin paljon kuormittavia
tekijöitä ja paino oli korkea, että eipä se paljon muuta
tarvinnutkaan laukaistakseen masennuksen. Kun teimme valmentajan
kanssa sitä onnistujatarinaa, muutama kohta oikein iskostuivat minun
pääkoppaan. Kun kysyttiin miten elämäsi on toisenlaista nyt
laihdutuksen jälkeen? Ja tapahtuiko laihdutuksen aikana jotakin,
mitä et osannut odottaa? No todellakin tapahtui! Ensiksi, jaksan
paremmin, mieleni on kirkkaampi, olen saanut rohkeutta kokeilla uusia
asioita ja ruokavalio on muuttunut terveellisemmäksi ja
monipuolisemmaksi. Vastaus toiseen kysymykseen: huomattava muutos
itsessä fyysisesti että psyykkisesti, oman muutoksen sisäistäminen,
se vasta onkin ollut hankalaa. Voin kuitenkin sanoa, saaneeni uuden
elämän.

Tässä oikeanpuoleisessa kuvassa olen jo -33kg kevyempi.
Wau! Upea muutos. Tsemppiä jatkoon =)
VastaaPoistaKiitos paljon :)
VastaaPoista