alkoi huhtikuu, olin
pudottanut jo sen -33kg, kuitenkaan en ole vielä tyytyväinen
itseeni ja haluan puristaa vielä toiset 30kg pois. Alku kuu sujui
hienosti, mutta sitten alkoikin alamäki. Alkoi kasaantua ulkoisia
kuormittavia tekijöitä, mielen ailahtelua, todella voimakasta
väsymystä. Kaikesta huolimatta jatkoin kuitenkin matkaa eteenpäin,
olikin muutamia hyviä päiviä, mutta enimmäkseen niitä huonompia.
Lääkäri laski masennuksen lääkeannosta 3:sta 2:een. Siinäkin
meni jonkin aikaa, että tuo lääkkeen annostusmuutos alkoi
vaikuttaa, olin kuitenkin jo niin väsynyt, että päätin pitää
tämän huhtikuun taukoa dieetistä. Voi taivas miten helpolla sitä
alkaa syömään, mitä vain. Ensin vain vähän, ja sitten vähän
vielä. Onneksi omalla kohdalla tuota kesti vain muutamia päiviä,
ja huomasin tuon varsinkin silloin kun olin väsynyt. Onneksi minulla
on minun valmentajani, ilman hänen kannustusta ja tsemppausta en
olisi päässyt näinkään pitkälle. Olen myös kiitollinen siitä,
että hänelle saan myös purkaa välillä omaa oloani, hänen
kommenttinsa helpottavat varsinkin silloin, kun tuntuu, että tekee
mieli vain juosta ja huutaa. Oli tässä muuten valmentajan
tapaaminenkin, kerroin valmentajalle suoraan tästä tauosta ja
kaikesta muusta mitä tässä kuussa olikin sattunut. Ja meillä oli
tapaamisessa myös punnitus edessä. Minä melkein jo etukäteen
tiesin, että nyt tulee koko matkan ensimmäinen plussa tulos. Ja
niinhän se tulikin +1,1kg, jotenkin se oli outoa, että en ajatellut
sen olevan enää mikään repsahdus, eikä se plussatulos tuntunut
edes kovin pahalta. Vaikka se ei itsestä tuntunut enää juurikaan
miltään, on kuitenkin tärkeää palata takaisin ruotuun. Minä
kuitenkin haluan pudottaa vielä lisää kiloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti